Musiikki kulkee Kaustisella perheissä ja suvuissa. Anttlian perheyhtye Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut kaustislaisen viulunsoiton toiseksi kahdesta suomalaisesta perinneilmiöstä, joita lähdetään
valmistelemaan ehdolle YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Toinen ministeriön valitsema perinneilmiö on suomalainen saunakulttuuri.

Hakemusten arvioinnissa asiantuntijaryhmä huomioi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelon kriteerit. Lisäksi kohteita arvioitiin suhteessa Suomen kansallisiin kriteereihin. Tämän lisäksi
otettiin huomioon hakijatahojen resursointi sekä mahdollisuudet koordinoida ja tuottaa annetussa aikataulussa kansainvälinen hakemus:

”Kaustislainen viulunsoitto on elänyt paikallisessa yhteisössä vuosisatoja sukupolvelta toiselle muistinvaraisesti välittyen. Perinne on hyvin elinvoimainen moninaisten onnistuneiden suojelutoimenpiteiden ansiosta. Perinnettä uudistetaan jatkuvasti luovalla tavalla ja siihen osallistuvat kaikenikäiset ihmiset. Viulunsoittometodin osalta se toimii myös hyvänä esimerkkinä kulttuurisesta käytännöstä avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Toiminnan lähtökohtana on kautta vuosikymmenten ollut osallisuus, joka on kuvattu hakemuksessa läpäisevästi. Ilmiön vahvuutena on kasvu paikallisperinteestä valtakunnalliseksi ja kansainvälisestikin tunnustetuksi toiminnaksi, joka voisi toimia mallina myös muille maille. Hakemuksen taustalla on laaja joukko alan paikallisia toimijoita. Hakemusprosessi on suunniteltu yksityiskohtaisesti, työtä on jo tehty ja siihen on osoitettu resursseja. Kohde täyttää Unescon kriteerit ja myös kansalliset erityiskriteerit. Kaustislaisella viulunsoitolla olisi hakemuksen perusteella vahvat edellytykset tulla nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.”

Maailmanperintöluetteloihin nousemisen valmisteluprosessi on useamman vuoden mittainen, ja Kaustisen osalta tähdätään käsittelyyn vuoden 2021 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleiskokouksessa.

Kaustislaisesta mestaripelimanni ja Näppäri-ilmiön isästä Mauno Järvelästä ehdokkuus tuntuu järisyttävältä:

”Kaustislainen viulunsoitto on lapsuuteni äänimaisema ja koko elämän läpäisevä sävelmien, soittotyylien, pelimannipersoonien ja -tarinoiden kavalkadi. Kaustislainen viulunsoitto on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen paikallinen kulttuuri-ilmiö, jonka voima on ajan saatossa vain kasvanut. Pelkästään lapsia ja nuoria on kansanmusiikin ja -tanssin parissa edelleen lähes 250, mikä on valtavan paljon hitusen yli 4000 asukkaan kuntaan, etenkin näinä aikoina, kun lasten ajankäytöstä kilpailee tuhat bittiä ja pikseliä”, sanoo Järvelä.

Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki on myös tyytyväinen. Hakamäki on jo pidemmän aikaa seurannut muutosta suomalaisessa kulttuuriperintöpolitiikassa:

”Pinnan alla on jo vuosia muotoutunut uudenlainen innostus, näkökulman muuttuminen ja perintöpolitiikan uudelleen aktivoituminen. Kulttuuriperinnön suunta on nyt yhtä paljon tulevassa kuin menneessä. Nykyinen eurooppalainen kulttuuriperintöajattelu katsoo perinteen paitsi kuuluvan kaikille myös korostavan sen merkitystä eri ihmisryhmiä yhdistävänä ja vuoropuhelua edistävänä tekijänä. Vielä laajemmin ymmärrettynä kyse on rauhan ja demokratian tehtävästä, jota perinneilmiöt yhdessä voivat olla edistämässä, Hakamäki tulkitsee.”

Kansanmusiikki-instituutti on myös ehdolla ensimmäiseksi suomalaiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestöksi. Valinta vahvistettaneen kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Hakamäki näkeekin taustalla kaustislaisten toimijoiden työn pitkäjänteisyyden:

”Kaustisella on tehty tietoista ja tiedostamatonta suojelutyötä jo liki vuosisadan ajan. Unescon suojelusopimuksen piiriin liittyminen tuo työlle uuden kansainvälisen viitekehyksen, uusia näkökulmia ja toisaalta yhteistyön mahdollisuuksia. Etenkin pohjoismaissa hyvien suojelukäytäntöjen yhteistyö avaa tulevina vuosina kiinnostavia verkostoja, joissa Kaustinen on sekä antajan että saajan roolissa. Näenkin avautuvien mahdollisuuksien satavan myös koko suomalaisen kansanmusiikkikentän laariin, onhan Kaustisen festivaalikin aina ollut koko suomalaisen kansanmusiikin kokoontumisajo”, Hakamäki summaa.

Kaustisen hakemuksen takana ovat olleet yhteisöjen osallisuutta painottavan Unesco-sopimuksen hengen mukaisesti kaustislaisten pelimannien ja tanssijoiden yhteisöt laajalti; mukana ovat Kaustisen Nuorisoseura, Kaustisen Näppärit, Kaustisen Pelimanniyhdistys, Kansanmusiikki-instituutti, Kansanmusiikkijuhlia järjestävä Pro  Kaustinen ry sekä Kaustisen kunta ja Suomen kansanmusiikkiliitto..

Aineeton kulttuuriperintö on määritelmän mukaan elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa ja yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, juhlia ja tapoja, käsityötaitoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja ja taitoja. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo sisältää musiikin alueelta mm. argentiinalaisen tangon, meksikolaisen Mariachi-musiikin ja setukaisten lauluperinteen.

Kansanmusiikki-instituutti
Kaustisen Nuorisoseura
Kaustisen Näppärit
Kaustisen pelimanniyhdistys
Pro Kaustinen ry.